Omituisten otusten kerho

"Erilaisuus on rikkaus." Tämä kyseinen lause tiiviistää todella hyvin seuraavan paasaus-romaanini. Kaivoin vihdoinkin pitkään pölyttyneen blogini esiin, joten valmistautukaa lukulasit ojossa!


Myönnän, että vuosia sitten kuuluin siihen surullisen kuuluisaan ihmisryhmään, joka tuomitsee erilaiset, tavallisesta poikkeavat ihmiset. Iän karttuessa tuli päähäni varmaankin jonkinverran viisautta, mutta ennen kaikkea suvaitsevaisuutta. Lopullisesti silmäni aukaisivat erilaiselle maailmalle vaihtovuosi Yhdysvalloissa Iowan osavaltiossa. Miksi tuomita ihmisiä, koska he eivät pukeudu, näytä tai käyttäydy normaalisti? Voidaanko edes normaalia määrittää? Voihan virtsaaminen keskelle Mannerheimintietä olla jollekkin normaalia, jos sitä tottuu tekemään joka aamu. Harva sitä kuitenkaan uskaltaa tehdä, sillä huomaa pian kusevansa poliisiaseman sellin nurkkaan. Kulttuurit, perinteet, uskomukset ja geenit; ne kaikki vaikuttavat ihmiseen. Kukaan ihminen ei voi olla kaikkien mielestä normaali. Makuasioistahan ei tunnetusti kiistellä. Kenenkään ei tarvitse yrittää olla kenenkään mielestä normaali. Pääasia on, että on omasta mielestään hyvä ja arvokas. Ajoittain se voi olla vaikeaa, mutta itserakkaus kunniaan. Eli ei muuta kuin peilin eteen hokemaan: "Minä rakastan minua."

Rasismi liittyy vahvasti erilaisuuteen. Minä itse tuomitsen rasismin. Ihonväri on pelkkä väri. Onhan värikyniäkin erilaisia, silti niitä kaikkia pidetään samassa penaalissa, niistä kaikista tulee yhtä vahva jälki ja niitä kaikkia tarvitaan. Tätä voidaan soveltaa myös nykymaailmaan. Meillä on tummaihoinen golf-kuningas Tiger Woods. Yksi lempinäyttelijöistäni Will Smith on myös ihonväriltään minua tummempi. Kaikki voivat menestyä ihonväristä riippumatta. Kaikki, jotka haukkuvat tummemman ihon omaavia, ovat itse valkopersepaviaaneja.

Ihmisen ulkomuotoa voidaan helposti selän takana tai suoraan mollata. Itsekin olen kyseiseen asiaan syyllistynyt.. paha minä. Nykyään teen tätä harvemmin. Kaikki tietävät, kuinka hauskaa on naureskella kaverin korvaan vastaantulevaa isohkoa tai muulla tapaa erilaista ihmistä. Taustalla voi kuitenkin usein olla sairaus, raskas perhe-elämä, tragediat tai huono onni. Ihmistä ei pitäisi koskaan tuomita ensi silmäyksellä. Rakastua toki saa ensi silmäyksellä. Terveisiä tyttöystävälleni Suville..<3


Tästä ulkomuoto-asiasta minulla on elävästä elämästä esimerkki: "Olin eräässä koulun ruokailussa eräänä päivänä. Viereisessä pöydässä istui vähän isohko poika (nimi muutettu tai sitä en tiedä oikeasti ollenkaan..). Poika istui yksin pöydässä ja viereisillä pöydillä istuivat kaikki muut hänen luokkalaisensa. Eräs hänen luokkalaisistaan meni ottamaan lisää ruokaa ja ohi kulkiessaan pullisti poskensa ja mahansa yksin istuvan pojan edessä. Sisälläni alkoi kiehua, mutta en noussut sanomaan ilveilijälle suoria sanoja. Jälkikäteen kadutti ja paljon.."

Tälläinen ihmisten käyttäytyminen raivostuttaa minua suuresti. Ketään ei saisi jättää yksin eikä todellakaan kiusata eristäytynyttä. Kaikki ovat arvokkaita omalla tavallaan. Jumalan silmissä kaikki ovat yhdenarvoisia. Jos ei Jumalaan tai mihinkään ylempään voimaan usko, se ei silti poista tasa-arvoa.


Ihmiset. Älkää pyrkikö olemaan normaaleja. Elokuvien ihannemiehet ja -naiset, mainosten rasvatut sikspäk-miehet ja laihat mallinuket. Unohtakaa se kaikki! Olkaa omia itsejänne. Hyväksykää itsenne. Katsokaa peiliin ja ajatelkaa: "Minä olen hyvä juuri tälläisenä." Maailmassa on ihmisiä kuin muurahaisia. Aina löytyy joku, joka ei sinusta pidä. Mutta aina löytyy myös ihmisiä, jotka sinusta pitävät ja välittävät. Älä välitä valittajista, mollaajista ja haukkujista. Välitä ihmisistä, jotka sinusta välittävät ja tukeudu heihin.

Erilaisuus on rikkaus. Jos uskallat olla oma itsesi, erilainen, silloin olet rikkaampi kuin kukaan muu.









Sami